Kantaatti
Vuonna 2016 perustettu lyömäsoitinkvartetti Awake Percussion tekee ensimmäisen vierailunsa Etelä-Karjalaan Kumaus-festivaalin sunnuntaipäivän konsertissa “Kantaatti”. Konsertti on Lappeen Marian Kirkossa 18.8. ja alkaa klo 14. Esitykseen on vapaa pääsy, kesto n. 35 min.
Mutta miten konsertin nimi ja lyömäsoitinyhtye liittyvät toisiinsa? Seuraavassa Ville Kompan ja Awakelaisten ajatuksia konsertin ohjelmasta, Paul Lanskyn “Threads”-kantaatista lyömäsoitinkvartetille.
Vuonna 2005 valmistunut Threads on Paul Lanskyn Sō Percussion -lyömäsoitinkvartetille kirjoittama puolituntinen kantaatti. Vuonna 1944 syntynyt Paul Lansky on yksi tietokonemusiikin pioneereista, ja hän on muun muassa kuulunut Princetonin yliopiston opettajakuntaan vuodesta 1969. Soitinmusiikin säveltäjäksi vasta 1990-luvulla siirtynyt Lansky kirjoittaa teoksestaan Threads, että se kutoutuu kolmesta toisiinsa kutoutuvasta rihmasta tai juonteesta (”threads”):
”Aarioista ja preludeista, jotka keskittyvät vibrafonien, kellopelin ja metalliputkien metallisiin sävelkorkeudellisiin sointeihin; Kuoroista, joita hallitsee rummutus; ja Resitatiiveista, jotka koostuvat suurelta osin Cagen mieleentuovista hälysoittimista, pulloista, kukkaruukuista, crotalesista jne. Kolmen eri rihman tarkoituksena on osoittaa kuuluvaksi se kuinka rikkaan erilaisiin sointeihin lyömäsoittimet kykenevät, lyyrisistä ja hellistä voimakkaisiin ja agressiivisiin, ja kutoa ne yhdeksi jatkuvaksi tekstuuriksi. Osat soitetaan yhteen ilman taukoja”.
Awake Percussionin Lauri Pekkarinen kertoo teoksen ”kantaattirakenteen” olevan – ainakin itselleen – ainutlaatuinen teosmuoto lyömäsoitinohjelmistossa:
”Kappaleen aarioilla, resitatiiveilla ja kuoro-osuuksilla on keskenään toistuvia motiiveja, mutta ennen kaikkea niiden tunnelmat erottuvat osien vaihtuessa toisistaan vaikka osat soitetaankin attacca. Aariat ovat rauhallisia ja laulavia, ja niissä käytetään paljon mallettisoittimia, kuorot ovat perkussiivisia ja massiivisia, ja resitatiivit taas rytmisesti monimutkaisempia ja vapaita resitatiivilaulun tapaan. Kappaleen tekstuuri ja soitinvalinnat siis määrittelevät aikalailla osien tunnelman, ja soittaessa niiden erilaiset karakterit syntyvät kuin luonnostaan. Lisäksi haemme kvartettina aarioissa mahdollisimman pitkää linjaa, kuoroissa "rumpujen kuoron" ylivyöryvää äänimassaa ja resitatiiveissa näennäistä pulssillista vapautta, kuitenkin sisäiset metronomimme tarkasti synkronoituna.”
Teksti: Ville Komppa